TARINANI

"En oppinut soittamaan kitaraa kuin Jimi Hendrix kahdessa viikossa,
joten aloin valokuvaamaan, jotta pääsen kavereiden keikkareissuille mukaan."



Olen pienestä asti ollut vahvasti visuaalinen henkilö ja nauttinut luomisen tunteesta, sekä luovan prosessin yllätyksellisyydestä ja tarinallisuudesta. Piirtäminen ja maalaaminen ovat kulkeneet mukana nuoresta asti, mutta valokuvauksesta muodostui kaikkein vahvimmin 'se oma juttuni' jo hieman ennen teini-ikää.


Musiikki ja populaarikulttuuri ovat inspiroineet minua alusta asti.

Kuvasin aluksi pokkarikameralla ja ensimmäisen oikean järjestelmäkamerani sain 13-vuotiaana lahjaksi. En oppinut soittamaan kitaraa kuin Jimi Hendrix kahdessa viikossa, joten aloin valokuvaamaan, jotta pääsen kavereiden keikkareissuille mukaan. Kamera kasvoi lähes heti käteeni kiinni ja huomasin, miten pystyn hyödyntämään sitä tarinan tilanteiden tallentamiseen, kerrontaan ja upeisiin hetkiin.

Vahva kiinnostus esittävään taiteeseen kuten sirkukseen, burleskiin, näyttäviin asukokonaisuuksiin, estraditekniikan luomiin illuusioihin, musiikin- ja taiteen eri muotoihin, sekä ihmisten kuvaamiseen syntyi jo nuorena. Kiinnostuksen kohteet ajoivat minut opiskelemaan ja työskentelemään media-alalle.

 Nyt kamera on kulkenut kädessä jo yli 17 vuotta, omalla studiolla olen työskennellyt 8 vuotta ja ammatillista media-alan koulutusta on kertynyt lähemmäs 10 vuotta. Pääaineenani ammattikorkeakoulussa oli teatteri-ja tapahtumavalaisu, jonka antamia oppeja hyödynnän paljon valokuvauksessa. 

.

LUON UNIIKKEJA JA ESTEETTISIÄ VALOKUVA MUISTOJA AMMATTITAIDOLLA. 

KOULUTUKSENI

Valokuvauksen perusteet 25op, 2019-2021
Taidevalokuvaus

Lapin yliopisto - Taiteiden tiedekunta

Medianomi, 2011-2015
Av-järjestelmien hallinta
Tampereen ammattikorkeakoulu

Media-assitentti, 2008-2011
Audiovisuaalisen viestinnän perusosaaminen
Tampereen ammattikoulu

KOKEMUKSENI

Aloin valokuvaamaan ennen teini-ikää perheen yhteisellä digitaalisella pokkarikameralla. Henkilökuvaus oli jo silloin todella vahvasti keskiössä. Kuvasin perheeni juhlia, koiraani ja ystäviäni. Kultainen IRC-galleria aikakausi innoitti kuvaamaan kavereita ja oli ihana nähdä, miten he ilahtuivat ottamistani kuvista. Ylä-asteella sain ensimmäisen järjestelmäkamerani ja henkilökuvaus jatkui ystävien kanssa, jonka lisäksi mukaan astui myös tapahtumakuvaus. 

Osallistuin Tampereen nuorisotoimen järjestämään tapahtumaryhmään, jossa ajatuksena oli, että nuoret saivat tehdä ja järjestää ala-ikäisille bändi-iltoja. Tapahtumissa oleminen ja työskentely tuntui luonnolliselta ja sen kautta konserttien valokuvaaminen tuli tutuksi. Pidin tapahtumista, musiikista ja tilanteiden seuraamisesta, joten valokuvaamisen lisääminen tähän palettiin oli luonnollinen jatkumo. Kuten muusikolle muodostuu esimerkiksi kitarasta oma instrumentti, minun insturmentikseni muodostui kamera. 

Jatkoin kuvaamalla kavereideni bändejä, ystäviäni ja itseäni. Innostus vei minut opiskelemaan media-assitentiksi, josta sain pohjan tekniseen osaamiseen ja ilmaisuun kameran kanssa työskentelyssä. Työharjoittelujen kautta tuoma varmuus valo- ja valokuvaustekniikkaan avasi ovia työelämään ja aloin uskaltaa tehdä työkeikkoja valo- ja valokuvauksen osalta. Tein töitä orkestereille, eri tapahtumille, yrityksille sekä yksityishenkilöille. Olen tästä aikakaudesta todella iloinen ja kiitollinen, sillä se antoi vahvan pohjan ja tuen omaan tekemiseeni.

Jatkoin opiskelua Tampereen ammattikorkeakoulussa, jonka aikana aloin kiinnostumaan studiokuvauksesta. Rakensin ensimmäisen oman valokuvastudioni vuonna 2014 Lentävänniemeen, taloyhtiön tiloihin jossa olin isäni alivuokralaisena. Pääsin alkuun ja jyvälle siitä, millaista on pyörittää omaa pientä studiota. 

Nyt uskalsin jo sanoa itseäni valokuvaajaksi, vaikka paljon opittavaa oli vielä edessä erilaisten valokuvanäyttelyiden, sekä studio- ja miljöössä kuvattavien työkeikkojen osalta. Muutamassa vuodessa tämä alkoi tuntumaan omalta jutulta ja löysin nykyisen työtilani vuonna 2017 Itsenäisyydenkadulta, jossa työskentelen yhä tänä päivänä.

Oman matkani varrella on kuvannut konsertteja, tapahtumia, vauvoja, lapsia, nuoria, aikuisia, näyttelyitä ja yrityksille heidän tarpeidensa mukaista sisältöä. Haluan pitää edelleen kuvaspalveluni laaja-alaisina ja jokainen kuvaus on minulle yhtä tärkeä. 

Houstaamani Kuvan Takana -podcast on kurkistus valmiiden kuvien taakse. Mitä kuvauksissa oikeasti tapahtuu ja mitä kannattaa huomioida?